Lastenkirjallisuuden digitalisoituminen: Leikillisyys ja pelillisyys lastenkirjasovelluksissa

Lapsille julkaistaan yhä enemmän digitaalista kirjallisuutta. Kirjasovellukset ja ”rikastetut kirjat” on kuitenkin suureksi osaksi sivuutettu kirjallisuudentutkimuksessa. Monia aikuisille suunnatun digitaalisen kirjallisuuden toiminnallisuuksia pidetään erityisinä ja vain digitaaliselle kirjallisuudella ominaisina piirteinä. Näitä ominaisuuksia on kuitenkin ollut jo pitkään käytössä painetussa lastenkirjallisuudessa (esimerkiksi pop-up-kirjat sekä äänillä laajennetut kuvakirjat). Viimeisen vuosikymmenen aikana lasten digitaalinen kirjallisuus on laajentanut kuva- ja koskettelukirjojen ilmaisumahdollisuuksia hyödyntämällä erityisesti tablettilaitteiden kosketusnäyttöä, audiovisuaalisia mahdollisuuksia ja laskennallista tehokkuutta. Kirjasovellukset ja laajennetut kirjat noudattavat lastenkirjojen perinteitä, mutta myös tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja ja kehittävät koko digitaalisen kirjallisuuden kenttää. Tarkastelemme lasten digitaalista kirjallisuutta leikillisyyden, pelillisyyden ja materiaalisuuden näkökulmista. Huomioimme myös sen, miten kohdeteokset hyödyntävät lukemisen fyysisiä ulottuvuuksia. Kohdeteoksinamme on kolme kirjasovellusta ja kaksi laajennettua kirjaa, joissa kerronnallisuudella ja leikillisyydellä on erilaiset roolit. Keskustelemme myös lasten digitaalisen kirjallisuuden merkityksestä laajemmalle kirja- ja lukukulttuurille, kun se tuo mukanaan piirteitä digitaalisista peleistä ja muusta audiovisuaalisesta mediasta ja synnyttää mahdollisesti uusia lukemisen tapoja

”Se vahva side mikä meillä on, niin sitä ei kukaan tule rikkomaan” : Vanhempien kokemuksia Säröperheelle tueksi - projektin tukihenkilötoiminnasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Säröperheelle tueksi –projektissa mukana olevien perheiden kokemuksia tukihenkilötoiminnasta. Tavoitteena oli tutkia millaista sosiaalista tukea perhe on tukihenkilöltä saanut ja miten vanhemman ja lapsen arki on vanhemman näkemyksen mukaan rikastunut tukihenkilön saamisen myötä. Lisäksi vanhemmilta selvitettiin kehittämisideoita tukihenkilötoimintaan. Hankkeistetun opinnäytetyön tutkimustulosten avulla Säröperheelle tueksi -projektille pyrittiin tuottamaan tietoa, jonka avulla projekti voi kehittää tukihenkilötoimintaa vastaamaan yhä paremmin lapsiperheiden tarpeita. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee lapsiperheiden arkea ja sen haasteita, sosiaalisen tuen eri muotoja sekä vapaaehtoisuutta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää Säröperheelle tueksi -projektissa mukana olevaa äitiä. Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaa ohjaavaa sisällön analyysiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että äidin voimavarat ovat kasvaneet tukihenkilön saamisen myötä. Voimavarojen kartuttamiseen on erityisesti vaikuttanut vanhemman oman ajan saaminen sekä yksinäisyyden väheneminen. Äidit kokivat lapsen arjen rikastuneen merkittävimmin läheisverkostojen kasvamisen ja lapsen toiminnallisuuden lisääntymisen myötä. Kehittämisideoiksi nousivat tukiperheiden sekä miespuolisten tukihenkilöiden saaminen toimintaan mukaan. Tukihenkilöltä toivottiin aktiivisempaa sitoutumista tukisuhteelle, koska tukihenkilöiden ajan riittämättömyys koettiin perheissä ongelmaksi.The purpose of this study was to find out families’ experiences of support persons in Säröperheelle tueksi –project. The aim was to research what kind of social support family has received from support persons and how parent and child’s week-day got richer after the help received from the support person. In addition, we hoped to find out about the development ideas that parents had. We try to get information with the help of the results of this working life oriented thesis based on the Säröperheelle tueksi –project. This information can help develop support per-sons’ activities, so that they can better respond to the needs of families with children. In our theoretical part we dealt with the everyday life of families with small children and its challenges, social support different forms and volunteering. The thesis uses a qualitative research method and theme interviews. We collected material by interviewing four mothers from Säröperheelle tueksi –project. The method of the text analysis is a content analysis. According to the results of this thesis it can be pointed out that mothers’ resources have grown after getting a support person. Growing resources have especially affected that parents’ own time has grown and their loneliness was decreased. Mothers thought that children’s weekday has gotten richer by close people and children’s growing activities. Support families and male support persons turn out to development ideas. The support persons should be committed more to the project, because families thought support person rush was a problem

Vastahakoinen brändi : kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä

Kirja-alalla törmäävät toisiinsa kaksi vastakkaista ideologiaa: markkinatalous ja romanttinen idealismi. Tämä ristiriita näkyy tiedotusvälineissä kirjailijoiden ja kustantajien välisinä riitoina, ja erityisesti keskustelussa kirjailijabrändeistä. Kuitenkin aiemmissa markkinoinnin tutkimuksissa on kirja-ala jäänyt vähälle huomiolle ja ristiriita on ohitettu. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin analysoida ja ymmärtää kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriitaa kirjailijabrändissä. Taustoitteluna tutkimukselle, tarkastellaan tutkielmassa ensin ristiriitaa kirjassa ja sen tuotannossa. Varsinaisessa tutkimuksessa puolestaan analysoidaan kirjailijabrändin kaupallisia ja kulttuurisia piirteitä ja sitä, miten kirjailijabrändiin suhtaudutaan, pyrkimyksenä tarkentaa kirjailijabrändin käsitteellisiä ulottuvuuksia. Tutkimusote on laadullinen, ja aineistoina ovat tieteelliset ja ei-tieteelliset tekstit, joita analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tieteellisenä aineistona on käytetty kirjallisuustieteen, kulttuurintutkimuksen, sosiologian ja liiketaloustieteen aiempia tutkimuksia. Ei-tieteellisiin dokumentteihin kuuluvat lehtiartikkelit ja kirjailijoiden työtä käsittelevät esseet. Kirjailijabrändiin liitetään erilaisia piirteitä, joista tärkeimmiksi nousevat julkisuus ja karisma. Lisäksi kirjailijabrändin kirjojen nähdään olevan vakiosisältöisiä. Brändiyden merkittävin hyöty, kasvaneen myynnin ohella, näyttää olevan sen kirjailijalle tuoma vaikutusvalta. Kirjailijabrändeihin suhtaudutaan ei-tieteellisissä teksteissä kielteisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa brändäyksen hyödyt ja kirjailijan oma halu julkisuuteen korostuvat. Tyypillisiä pelkoja aineistossa ovat: brändin edellyttämä julkisuus vie aikaa kirjoittamiselta, kirjailijabrändeihin keskittyminen johtaa kirjallisten riskinottojen vähenemiseen ja ulkokirjalliset seikat jättävät kirjan varjoonsa. Ei-tieteellisissä teksteissä kirjailijat yhtä lukuun ottamatta joko kiistävät olevansa brändejä tai eivät ainakaan kutsu itseään brändiksi. Silti monet näistä samoista kirjailijoista täyttävät useita kirjailijabrändin kriteereitä. Näin brändiyden kieltäminen näyttääkin olevan yksi kirjailijabrändin piirteistä. Yhteinen nimittäjä kaikille aineistoissa esitetyille määritelmille on se, että ollakseen brändi kirjailijan nimen on jäätävä lukijan mieleen. Lukijan ostopäätökseen vaikuttaa kirjailija enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin itse kirja. Tämä näkemys sulkee sisäänsä mahdollisuuden sekä viihteellisiin että korkeakulttuurisiin kirjailijabrändeihin ja sekä kiinnostaviin esiintyviin kirjailijapersooniin että enemmän kirjojensa kautta näkyviin kirjailijoihin. Kirjailijan voi myös nähdä vaikuttavan asiakkaan ostopäätökseen vasta, kun hän on julkaissut enemmän kuin yhden kirjan. Lisäksi kirjailijabrändien todetaan olevan vanha ilmiö ja olennainen osa kirja-alaa.siirretty Doriast

“Live - Die - Repeat”. The Time Loop as a Narrative and a Game Mechanic

Characters in time loop narratives, like players of video games, repeat specific sequence of events with varying outcomes to reach a goal. In this article time loop is considered as a phenomenon that can either be experienced by characters inside the diegesis, by players on the level of game mechanics or by game characters and players both. My study has three aims: to use the time loop as an example on how films remediate video games, to conceptualize the time loop by applying the possible worlds model, and analyze the experience of parallel, mutually exclusive events. I find that time loop films resemble video games in their levellike and goal-oriented structure, as well as in their portrayal of death and in the lack of agency of the supporting characters. When conceptualizing the levels of time loops, I learn that both multilinear and linear games can be loops for players, even though the looping is not part of the diegesis. Also, the replaying of a game with a time loop narrative is only a loop for the player since game characters can only be aware of the looping inside a playthrough. However, replaying a game can weaken the narrative experience so some players choose not to replay and some game designers encourage it. Incorporating the ambiguity of mutually exclusive events to the diegesis might solve the issue.

”Haluan, että minusta kirjataan hyviä asioita” : lapsen osallisuuden lisääminen Turun kaupungin lastenkotien päivittäiskirjaamisessa

Tämä kehittämisprojekti toteutettiin parityönä Turun kaupungin sijaishuollossa tehtävän dokumentoinnin kehittämiseksi. Tarve dokumentoinnin kehittämiseksi nousi siitä, ettei lasten ääni tällä hetkellä kuulu laisinkaan lastenkotien tekemissä päivittäiskirjauksissa eivätkä lapset tiedä mitä heistä kirjataan. Lapset voivat halutessaan vielä aikuisiällä pyytää heistä tehdyt raporttimerkinnät ja siksi on tärkeää, että lapsi saisi tutustua kirjauksiin jo lastenkodissa asuessaan. Kehittämisen tarpeellisuutta lisää lastensuojelun kirjausten siirtyminen Kanta-palveluihin, jolloin asiakirjat ovat lasten luettavissa reaaliajassa. Tavoitteena oli lisätä lastenkodissa asuvien lasten osallisuutta päivittäiskirjaamisessa. Tehtävänä oli luoda uusi, yhtenäinen osallistavan päivittäiskirjaamisen toimintamalli, joka otettaisiin käyttöön kaikissa Turun kaupungin sijaishuollon yksiköissä. Projektia lähdettiin toteuttamaan The double diamond-mallia soveltaen, yhdessä lastenkodin ohjaajista koostuvan kirjaamistyöryhmän kanssa. Projektin ensimmäisessä vaiheessa tehtiin alkukartoituskysely kaikille Turun kaupungin lastenkotien lapsille ja ohjaajille. Kyselyn avulla selvitettiin lasten osallisuuden nykytilaa kirjauksissa, lasten tietoisuutta heistä tehtävistä kirjauksista, mitä toiveita heillä on osallisuuteen liittyen sekä kuinka osallisuutta päivittäiskirjauksissa voitaisiin lisätä. Yli puolet lapsista eivät tienneet mitä heistä kirjataan, mutta haluaisivat tietää itseään koskevista kirjauksista. Ohjaajien kohdalla lapsen osallisuuden lisääminen päivittäiskirjaamisessa nähtiin positiivisena asiana ja ajanmukaisena työskentelytapana, joka on mahdollista toteuttaa omalla työpaikalla. Kyselyn tulosten pohjalta luotiin uusi toimintamalli, lapsen viikkokirjaus. Uudessa toimintamallissa lapsi ja ohjaaja toteuttavat viikoittain yhteisen kirjauksen lapsen asiakastietojärjestelmään. Kirjauksen yhteydessä tarkastellaan yhdessä lapsen päivittäiskirjauksia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista asiakastietojärjestelmään luotujen fraasitekstien pohjalta. Viikkokirjauksen avulla lapsi pääsee osalliseksi itseään koskevassa dokumentoinnissa ja lapsen ääni saadaan näkyviin päivittäiskirjauksissa. Säännöllinen yhdessä jaettu aika aikuisen ja lapsen kesken vahvistaa vuorovaikutusta ja luottamusta. Osallistavan kirjaamisen ja lapsen viikkokirjauksen ydinajatukset koottiin ohjaajan oppaaksi ja lastenkotien ohjaajille järjestetään koulutuspäivä menetelmän käyttöönoton helpottamiseksi ja mallin juurruttamiseksi huhtikuussa 2021. Malli yhtenäistää lastenkotien käytäntöjä ja antaa ohjaajille konkreettisen menetelmän tukea lapsen osallisuutta.The aim of this development project carried out in pairs was to improve the documentation in the foster care of the City of Turku. The need to develop the documentation practices arose from the children currently not being heard or them not knowing what is being written about them in their daily recordings. Children can request to have their own records when they become of age and it would therefore be important for them to be able to access them already while still living in a child protection facility. The goal is to increase the involvement of those children in their own daily recordings by creating a new, unified operating model for daily recording. The model is to be introduced and implemented in all child protection facilities in the city of Turku. The need for development is increased by the transition of child protection records to Kanta services, making them available for children in real time. The project was started in accordance with The double diamond model in collaboration with the city of Turkus registration development group. In the first phase of the project, an initial survey was conducted for all children and instructors in the child protection facilities. A questionnaire was used to find out the current state of child involvement in recording, children's awareness of the entries written about them and how inclusion could be increased in the daily recordings. More than half of the children did not know what was being recorded about them but stated they would like to know more about the records on themselves. In the case of the instructors, increasing the involvement of children in daily recording was seen as a widely positive concept that is possible to implement in one's own workplace. Based on the results of the survey, a new unified model was created, the child's weekly recording. In the new model, the child and the instructor make a weekly joint recording in the child's customer information system. Through this process, children can get involved in the documentation about themselves and the child's voice is visible in the daily recordings. In addition, regular shared time between the instructor and the child strengthens their interaction and sense of trust. The child's weekly recording model was created in collaboration with the city of Turku's registration development group. The core ideas of child involvement and the child’s weekly recording model were compiled in a guide booklet. An education day will be held for the instructors working in child protection facilities to accelerate the implementation of the model in April 2021. The model unifies the recording practices in child protection facilities and provides instructors with a concrete model to support child inclusion

Hybrid Social Play Final Report

nonPeerReviewe

Sleep apnoea is a risk factor for severe COVID-19

Background Obstructive sleep apnoea (OSA) is associated with higher body mass index (BMI), diabetes, older age and male gender, which are all risk factors for severe COVID-19.We aimed to study if OSA is an independent risk factor for COVID-19 infection or for severe COVID-19.Methods OSA diagnosis and COVID-19 infection were extracted from the hospital discharge, causes of death and infectious diseases registries in individuals who participated in the FinnGen study (n=260 405). Severe COVID-19 was defined as COVID-19 requiring hospitalisation. Multivariate logistic regression model was used to examine association. Comorbidities for either COVID-19 or OSA were selected as covariates. We performed a meta-analysis with previous studies.Results We identified 445 individuals with COVID-19, and 38 (8.5%) of them with OSA of whom 19 out of 91 (20.9%) were hospitalised. OSA associated with COVID-19 hospitalisation independent from age, sex, BMI and comorbidities (p-unadjusted=5.13×10−5, OR-adjusted=2.93 (95% CI 1.02 to 8.39), p-adjusted=0.045). OSA was not associated with the risk of contracting COVID-19 (p=0.25). A meta-analysis of OSA and severe COVID-19 showed association across 15 835 COVID-19 positive controls, and n=1294 patients with OSA with severe COVID-19 (OR=2.37 (95% 1.14 to 4.95), p=0.021).Conclusion Risk for contracting COVID-19 was the same for patients with OSA and those without OSA. In contrast, among COVID-19 positive patients, OSA was associated with higher risk for hospitalisation. Our findings are in line with earlier works and suggest OSA as an independent risk factor for severe COVID-19

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele